Kun Siltala oli saanut idean kirjasta ja Kesko näyttänyt sille vihreää valoa, hyppäsimme mukaan konsultoimaan miten kirjalle asetetut tavoitteet saadaan täytettyä. Aloittaessamme työt, kirjailija ei ollut vielä kirjoittanut sanaakaan. 

Toimme jo alussa vahvasti esille, että voima on suurin jos Kari Hotakaisen Helmi tulee kauppoihin Suomen ja tiettävästi koko Euroopan ensimmäisenä kaupan oman tuotemerkin kirjana. Perustelimme ja vakuuttelimme, ja lopulta näin tapahtui, Helmi julkaistiin Pirkka-kirjana. Ilman Pirkkaa kirja olisi tullut “vain” myyntiin yksinoikeudella Keskon kauppoihin eikä uutinen olisi ollut niin iso. 

Keskon kauppiaat ovat yrittäjiä ja he päättävät lopulta mitä ottavat kauppoihinsa myyntiin. Siksi meidän täytyi vakuuttaa myös kauppiaat siitä, että kirja tulee saamaan poikkeuksellisen paljon julkisuutta ja liikkuu hyllyistä. Tämä vaati paljon sisäistä ja sidosryhmäviestintää, kirjailijan osallistamista työhön ja erilaisten materiaalien tuotantoa. 

Suunnittelimme kirjan koko lanseerausviestinnän, johon kuului myös Keskon sisäisen viestinnän ja markkinoinnin aikataulutus. Normaaliin kirjan lanseerausprosessiin nähden kaikki tehtiin eri tavalla. Koska halusimme tehdä yllätyksestä mahdollisimman suuren ja keskittää näkyvyyden siihen hetkeen kun kirja on kaupoissa, viestintästrategian ydin oli pitää salaisuus loppuun saakka. Jotta media ei hyljeksi kirjaa, haasteena oli rakentaa viestintä- ja markkinointikaari siten, että kirja vaikuttaa normaalilta kaunokirjalta – mitä se olikin – eikä Keskon mainokselta. 

Itse lanseerauksessa keinovalikkomme oli yksinkertainen. Teimme valikoidusti etukäteen mediapitchausta, järjestimme kirjan julkaisupäivänä pressitilaisuuden sekä fyysisenä tilaisuutena että striiminä ja lähetimme mediatiedotteen laajalla jakelulla. Median kyselyihin olimme varautuneet paitsi Q&A:lla niin myös kirjailijan, kustantajan ja Keskon edustajan sparrauksilla.